Kynnyksen yli työhön – Keski-Uudellamaalla kehitetään yhteistyötä työllistymisen tukemiseksi
—TyönhakijatMiten työllistymiseen tukea tarvitseva ihminen saisi apua oikeaan aikaan ja mahdollisimman sujuvasti? Tätä pohdittiin 29. lokakuuta järjestetyssä Kynnyksen yli työhön -tilaisuudessa, jossa tarkasteltiin Keski-Uudenmaan työllisyystilannetta sekä eri palveluiden välistä yhteistyötä ja sen kehittämistä.
Tilaisuudessa kuultiin Työkyvyn tukemisen ja työhön osallistumisen ekosysteemi -hankkeen eli Keko-hankkeen havaintoja alueen työllisyystilanteesta ja monialaisen yhteistyön nykytilasta. Lisäksi verkostoyhteistyön asiantuntija Timo Järvensivu käsitteli yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja käytännön toimintatapoja.
Keko-hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimijoita, työpaikkoja ja palveluita sekä kehittää ratkaisuja, jotka edistävät vaikeasti työllistyvien ihmisten pääsyä työelämään ja tukevat työssä pysymistä. Hanketta toteuttavat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote, Keski-Uudenmaan työllisyysalue ja Työterveyslaitos.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Keski-Uudellamaalla
Työterveyslaitoksen Vaula Siltala ja Mikko Henriksson esittelivät tilaisuudessa Keko-hankkeessa koottua tilannekuvaa Keski-Uudenmaan työikäisestä väestöstä ja työllisyydestä.
Keski-Uudenmaan työllisyystilanne on monella mittarilla koko maan keskiarvoa parempi. Alueen työllisyysaste on korkeampi ja työttömyysaste matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Työttömyys on kuitenkin kasvanut alueella koko maata nopeammin.
Tammi–elokuussa 2026 Keski-Uudellamaalla oli keskimäärin 11 870 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 8,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa vastaava kasvu oli 6,4 prosenttia.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kehitys herättää huolta. Keski-Uudellamaalla oli tammi–elokuussa keskimäärin 5 592 pitkäaikaistyötöntä, mikä vastasi 47,1 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Määrä oli kasvanut 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Työllistymisen vaikeudet eivät johdu pelkästään yksilön tilanteesta. Niihin vaikuttavat myös työmarkkinoiden rakenteet, työpaikkojen käytännöt sekä mahdollisuudet muokata työtä erilaisiin tarpeisiin sopivaksi. Siksi työllistymisen tukeminen edellyttää usein usean eri toimijan yhteistyötä.
Yhteistyössä on vahvuuksia, mutta palvelupoluissa myös katkoksia
Keko-hankkeessa on selvitetty, miten eri alojen ammattilaisten yhteistyö toimii Keski-Uudellamaalla ja missä sitä olisi tarpeen kehittää. Kartoitus perustuu 22 asiantuntijahaastatteluun sekä TE-palveluiden ja Keusoten henkilöstölle suunnattuun kyselyyn.
Tuloksissa nousi esiin sekä toimivia käytäntöjä että kehittämistarpeita.
Yhteistyön vahvuuksia ovat ammattilaisten sitoutuminen, toimivat henkilöverkostot ja matalan kynnyksen palvelut. Hyvinä esimerkkeinä mainittiin muun muassa Ohjaamot, työllistymistä edistävä monialainen yhteistoimintamalli sekä työkyvyn tuen verkostot.
Haasteita puolestaan aiheuttavat tiedonkulun puutteet, epäselvät palvelupolut ja vastuiden jakautuminen usealle toimijalle. Yhteistyö on myös liian riippuvaista yksittäisten työntekijöiden aktiivisuudesta.
Asiakkaan näkökulmasta ongelmat voivat näkyä esimerkiksi pitkinä odotusaikoina tai katkoksina palvelusta toiseen siirryttäessä. Erityisesti työkyvyn arvioinnin ja terveyspalveluiden odotusajat voivat hidastaa työllistymisen tukemista.
Kartoituksessa tunnistettiin yhteensä 87 kehittämisehdotusta. Keskeistä on selkeyttää vastuita, parantaa tiedonkulkua ja varmistaa, että asiakkaan tarvitsema tuki jatkuu sujuvasti myös silloin, kun palvelusta vastaa useampi organisaatio.
”Suhde ensin, asia sitten” – luottamus rakentaa toimivaa yhteistyötä
Päivän toisessa asiantuntijaosuudessa kauppatieteiden tohtori ja verkostoyhteistyön asiantuntija Timo Järvensivu käsitteli monialaisen yhteistyön arkea ja johtamista.
Järvensivun esityksen keskeinen ajatus kiteytyi sanoihin:
”Suhde ensin, asia sitten.”
Toimiva yhteistyö alkaa siitä, että ihmiset tuntevat toisensa ja ymmärtävät toistensa tehtävät, osaamisen ja tavoitteet. Kun yhteistyökumppaneiden välillä on luottamusta, myös vaikeiden asioiden käsittely ja yhteisten ratkaisujen löytäminen helpottuvat.
Järvensivu korosti, että verkostossa toimijat ovat itsenäisiä, eikä yhteistyötä voi johtaa samalla tavalla kuin yhden organisaation sisäistä toimintaa. Yhteinen suunta, avoin keskustelu ja sitoutuminen ovat siksi erityisen tärkeitä.
Esityksessä käsiteltiin myös kuuntelemisen ja kysymisen taitoja. Yhteistyössä tarvitaan tilaa erilaisille näkemyksille ja mahdollisuuksia pysähtyä asioiden äärelle ennen päätöksentekoa.
Työllisyyspalveluissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri organisaatioiden ammattilaiset tuntevat toistensa työn ja tietävät, kenen puoleen kääntyä asiakkaan tarvitessa usean palvelun tukea.
Seuraavaksi kehitetään uusia toimintamalleja
Keko-hankkeessa siirrytään seuraavaksi kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamalleja. Hankkeen pilottien on tarkoitus käynnistyä vuoden 2027 alussa.
Lisäksi lakisääteisten palveluiden johdolle ja esihenkilöille järjestetään yhteensovittavan johtamisen valmennusta. Hankkeessa selvitetään myös erilaisia tapoja ennakoida ja tunnistaa työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeita nykyistä paremmin.
Asiakkaalle toimiva yhteistyö tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että apua saa oikeaan aikaan ja palvelut muodostavat selkeän kokonaisuuden. Tavoitteena on saada toimivat yhteistyökäytännöt osaksi jokapäiväistä työtä niin, ettei asiakkaan tarvitse itse selvittää, miten eri palvelut liittyvät toisiinsa.
Kynnyksen yli työhön -tilaisuus toi esiin, että Keski-Uudellamaalla on jo paljon toimivaa yhteistyötä, mutta sen kehittämiselle on edelleen tarvetta. Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, miten tunnistetut kehittämistarpeet saadaan muutettua käytännön ratkaisuiksi.
Keko-hanke lyhyesti
Työkyvyn tukemisen ja työhön osallistumisen ekosysteemi -hankkeen (Keko) tavoitteena on kehittää työkyvyn ja työllistymisen tukemista Keski-Uudellamaalla. Hanketta toteuttavat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote, Keski-Uudenmaan työllisyysalue ja Työterveyslaitos. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+).