Työllisyyspalveluja koskevat lakimuutokset vuonna 2026

Työllisyyspalveluja koskeva lainsäädäntö uudistuu vaiheittain vuoden 2026 aikana.
Muutokset koskevat työnhakijan asiointia ja työnhakua, nuorten koulutukseen hakeutumista sekä työllisyyspalveluihin ja etuuksiin liittyviä velvoitteita. Tässä uutisessa kerromme ajantasaisesti, mitä muutoksia tulee voimaan ja mitä ne tarkoittavat työnhakijalle. Päivitämme uutista sitä mukaa, kun uusia lakimuutoksia tulee voimaan vuoden 2026 aikana.

Tarkemmin muutoksista voit lukea Työmarkkinatorilta: Työnhakijan palveluprosessiin ja työnvälityspalveluihin tulee muutoksia vuodenvaihteessa – Ajankohtaista – Työmarkkinatori

Muutokset käydään läpi asioinnin yhteydessä

Lakimuutosten voimaantulo ei edellytä sinulta heti erityisiä toimia. Seuraa viestintäämme ja tutustu muutosten sisältöön.

Työnhakijana on kuitenkin tärkeää huolehtia sovituista tapaamisista, työnhakutehtävistä, haettavaksi osoitettuihin työpaikkoihin hakemisesta ja määräajoista ajallaan.

Käymme muutokset läpi myös asioinnin yhteydessä ja tarkastelemme tilannettasi yksilöllisesti. 

Täydennämme tietoja voimaan tulleista ja tulevista lakimuutoksista vuoden 2026 aikana sitä mukaa, kun seuraavat muutokset tulevat voimaan. 

Miksi muutoksia tehdään?

Työnhakijan palveluprosessia ja työnvälitystä uudistetaan nykyistä yksilöllisemmäksi pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Tavoite on, että yhä useampi työllistyisi entistä nopeammin.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

1.1.2026 voimaan tulevat muutokset

1.2.2026 voimaan tulevat muutokset

1.3.2026 voimaan tulevat muutokset (lisätään lähempänä ajankohtaa)

1.5.2026 voimaan tulevat muutokset (lisätään lähempänä ajankohtaa)

1.9.2026 voimaan tulevat muutokset (lisätään lähempänä ajankohtaa)

1.1.2026 voimaan tulevat muutokset

Mitä muutos tarkoittaa työnhakijalle?

Työnhakijan palveluprosessi selkeytyy ja yksilöllistyy. Tavoitteena on tukea työllistymistä aiempaa nopeammin ja kohdentaa palvelut niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Alkuhaastattelu järjestetään viimeistään 10 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
• Täydentäviä työnhakukeskusteluja järjestetään työnhakijan kanssa tarpeen mukaan, ei automaattisesti tietyin aikavälein.
• Muutoksia ja yhtenäistymistä työnhakuvelvollisuuksiin.

Työnhakuvelvollisuuden muutokset koskevat erityisesti osa-aikatyötä tekeviä

• Lähtökohtainen työnhakijan työnhakuvelvollisuus säilyy neljänä (4) haettavana työmahdollisuutena kuukaudessa.
• Jatkossa osa-aikatyötä tekevien velvollisuus vastaa muita työnhakijoita: neljä haettua työmahdollisuutta kuukaudessa, ellei velvollisuutta ole alennettu tai poistettu.

Työnhakuvelvollisuutta voidaan alentaa tai se voidaan poistaa, jos:

• terveydentila tai työkyky estää lisätyön vastaanottamisen
• lisätyön tekeminen ei ole tosiasiallisesti mahdollista työnhakijan tilanteen vuoksi.

Työnhakijan työkyky huomioidaan aiempaa paremmin. Työnhakijaa ei velvoiteta hakemaan työtä, jos palveluprosessin aikana todetaan, että työn vastaanottaminen ei ole työnhakijan työkyvyn huomioon ottaen mahdollista.

Työvoimaviranomaisen osoittamat työpaikat ovat velvoittavia työttömyyden alusta lähtien

1.1.2026 alkaen työvoimaviranomaisen osoittamat työpaikat ovat työnhakijaa velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Tämä tarkoittaa, että osoitettu työpaikka tulee hakea, vaikka työnhakuvelvollisuuden mukainen hakemusmäärä olisi jo täyttynyt.

Työpaikkoja osoitettaessa huomioidaan aina työnhakijan:

• työkokemus ja koulutus
• osaaminen
• työkyky

Työnhakuvelvollisuus ja velvoitteet perustuvat lakiin. Jos velvollisuuksia ei noudateta ilman pätevää syytä, sillä voi olla vaikutuksia työttömyysturvaan.

Mitä muutoksia nuorten koulutukseen hakeutumiseen tulee?

Nuorten koulutukseen hakeutumisen velvollisuus laajenee 1.1.2026 alkaen. Ensisijainen vaihtoehto on edelleen hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Jatkossa hakuvelvollisuuden voi täyttää hakemalla myös työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen, työnantajan kanssa yhteishankintana hankittuun tai vastaavalla tavalla järjestettyyn työvoimakoulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jos asiasta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Ehtona on, että nuorella on vamma tai sairaus, joka estää siirtymisen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Suunnitelmassa voidaan sopia myös poikkeavasta koulutuspaikkojen hakemisen tarkasteluajankohdasta. 

Tavoitteena on, että nuori hakeutuu opintoihin, jotka tukevat työllistymistä ja jatko-opintomahdollisuuksia.

1.2.2026 voimaan tulevat muutokset

1.2.2026 alkaen voimaan tulee toimeentulotukilain uudistus. Uudistuksessa täsmennetään, että toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Jatkossa asiakkaan tulee hakea ensisijaisia etuuksia ennen toimeentulotuen hakemista.

Ensisijaisia etuuksia ovat esimerkiksi:

• työttömyysetuus
• asumistuki
• opintotuki
• työkyvyttömyysetuudet

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Uudistuksen seurauksena Kela ohjeistaa yhä useampia työikäisiä toimeentulotuen saajia siirtymään työllisyyspalveluiden asiakkaaksi ja kokoaikatyön hakijaksi.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, jos:

• ensisijaisia etuuksia ei haeta kehotuksesta huolimatta
• työnhakija saa työttömyysturvaan liittyvän karenssin esimerkiksi määräajan laiminlyönnin vuoksi.

Keiden toimeentulotuen saajien tulee ilmoittautua kokoaikatyön hakijoiksi?

1.2.2026 alkaen velvoite koskee myös henkilöitä, jotka:

• tekevät osa-aikatyötä (alle 30 tuntia viikossa)
• opiskelevat päätoimisesti ilman ensisijaista opintoetuutta
• toimivat yrittäjinä, mutta yritystulot jäävät työmarkkinatuen tason alle
• ovat saaneet lääkärin lausunnon työkyvyttömyydestä, mutta eivät saa työkyvyttömyysetuutta
• hoitavat alle 3-vuotiasta lasta kotona ilman kotihoidontukea

Jos henkilö ei ilmoittaudu työllisyyspalveluihin työnhakijaksi kuukauden kuluessa kehotuksesta, Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa.

Milloin toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa?

Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa, jos:

• ensisijaisia etuuksia ei ole haettu kuukauden sisällä kehotuksesta
• alentamiseen ei ole esitetty hyväksyttävää syytä.

Ennen päätöstä asiakkaalle varataan mahdollisuus antaa selvitys siitä, miksi alentaminen olisi kohtuutonta.

Perusosaa voidaan alentaa myös työttömyysturvaan liittyvän karenssin perusteella. Alentamisen suuruus ja kesto määräytyvät karenssin pituuden mukaan. Perusosan alentamisen voi välttää osallistumalla työllisyyspalveluihin ja noudattamalla sovittuja velvoitteita.

Entä jos perusosan alentaminen aiheuttaa toimeentulo-ongelmia?

Jos perusosan alentaminen vaarantaa toimeentulon, kannattaa olla yhteydessä oman kotikunnan sosiaalipalveluihin. Sieltä saa tukea tilanteen arviointiin ja ohjausta jatkotoimiin.

Lisätietoa toimeentulotukilain muutoksista voi lukea Kelan sivuilta.