Johtajan työnhaku on muuttunut – verkostot, oma osaaminen ja uudet työnteon tavat korostuvat

Johtaja- ja päällikkötason työnhaku vaatii nykyisessä työmarkkinatilanteessa aiempaa enemmän aktiivisuutta, oman osaamisen sanoittamista ja verkostojen hyödyntämistä. Keski-Uudenmaan TE-palveluiden Kohti työtä -verkostoitumistapahtuma kokosi 3. syyskuuta yhteen 40 johtaja- ja päällikkötason työnhakijaa kuulemaan suorahausta, LinkedInistä, tekoälystä ja interim-johtajuudesta.

Johtajille ja päälliköille suunnatun Kohti työtä -tapahtuman kaikki 40 osallistujapaikkaa täyttyivät. Keski-Uudenmaan TE-palveluiden yrityspalveluasiantuntija Riikka Ristimäen ja työllisyysasiantuntija Mari Korhosen mukaan kiinnostus kertoo siitä, että myös kokeneet työnhakijat tarvitsevat uudenlaisessa työmarkkinatilanteessa tukea.

Johtaja- ja päällikkötason työnhakijoita on tällä hetkellä runsaasti työttömänä, mutta juuri tälle ryhmälle kohdennettuja palveluita on ollut tarjolla vähemmän. Johtajien työnhaku poikkeaa myös monesta muusta ammattiryhmästä. Tehtäviä täytetään paljon suorahaun, verkostojen ja muiden julkisten hakujen ulkopuolisten väylien kautta.

– Verkostoituminen ja oman osaamisen sanoittaminen ovat erityisen tärkeitä. Esimerkiksi toimitusjohtajia on hyvin erilaisia. Työnhakijan pitäisi pystyä kertomaan, millainen toimitusjohtaja juuri hän on ollut tai haluaa olla, millä toimialalla ja miksi, Korhonen sanoo.

Tapahtuman ohjelma rakennettiin näiden kysymysten ympärille. Senior headhunter Jukka Marttila käsitteli työmarkkinatilannetta, suorahakua ja verkostoitumista, Julia Kaukinen johtajien työnhakua, LinkedIniä ja tekoälyä sekä Viivi Niemi interim-johtajuutta. Esitysten jälkeen aiheita syvennettiin osallistujien kanssa round table -keskusteluissa.

Johtajan työpaikka ei välttämättä löydy työpaikkailmoituksesta

Senior headhunter Jukka Marttilan keskeinen viesti osallistujille oli, että työmarkkina on tällä hetkellä valikoiva, mutta ei pysähtynyt. Avoimia tehtäviä on, mutta kilpailu hyvistä rooleista on kovaa eikä kaikkia mahdollisuuksia laiteta koskaan julkisesti hakuun.

Johtajan kannattaakin Marttilan mukaan ajatella yhtä aikaa kahta työmarkkinaa. Julkisen työmarkkinan muodostavat työpaikkailmoitukset ja avoimet haut, kun taas niin sanotulla piilomarkkinalla mahdollisuudet syntyvät suorahaun, verkostojen, suositusten ja ennakoivien keskustelujen kautta. Tehokkaassa työnhaussa hyödynnetään molempia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei työnhakija voi jäädä odottamaan headhunterin yhteydenottoa.

Oma osaaminen pitäisi pystyä tiivistämään nopeasti: kuka olen, mitä osaan, millaisia tuloksia olen saanut aikaan ja mitä haen seuraavaksi. Marttilan mukaan LinkedInissä puolestaan olennaista on löydettävyys. Profiilin ei pitäisi olla vain kopio ansioluettelosta, vaan siitä tulisi käydä selvästi ilmi oma osaaminen, saavutukset ja suunta.

Verkostoitumisessakaan ensimmäisen kysymyksen ei tarvitse olla, olisiko toisella tarjota työpaikkaa. Marttila kannusti pyytämään keskustelua, näkökulmaa tai kontaktia sekä kertomaan verkostolle avoimesti siitä, mitä itse etsii.

Johtajan pitää osata kertoa, miksi juuri hänet kannattaa valita

Julia Kaukisen puheenvuorossa huomio kiinnittyi johtajien muuttuneeseen työmarkkinaan ja siihen, miten siinä erotutaan. Kaukisen esittämien lukujen mukaan Suomessa oli heinäkuussa noin 9 000 työttömäksi rekisteröitynyttä johtajaa, joista noin 4 700 Uudellamaalla.

Pelkkä pitkä kokemus tai pätevyys ei siis automaattisesti takaa seuraavaa tehtävää. Työnhakijan on tunnistettava oma kilpailuetunsa ja pystyttävä sanoittamaan se myös muille.

Kaukisen esittelemässä uramuutoksen mallissa työnhaku alkaa oman osaamisen, motivaation, arvojen ja johtamistyylin tunnistamisesta. Sen jälkeen määritellään itselle sopivat tehtävät ja työnantajat, tunnistetaan oma kilpailuetu, päivitetään CV ja LinkedIn sekä rakennetaan selkeä työnhakustrategia. Myös tekoälyä voidaan käyttää tämän strategian toteuttamisen tukena.

LinkedInissäkään ratkaisevaa ei ole jatkuva julkaiseminen. Kaukisen mukaan tärkeämpää on, että profiili löytyy ja kertoo nopeasti, kuka henkilö on, mitä hän osaa, mitä hän on saanut aikaan ja millaista lisäarvoa hän voi seuraavalle työnantajalle tuoda.

Tekoäly puolestaan voi toimia työnhaussa käytännön apuvälineenä esimerkiksi sopivien tehtävien kartoittamisessa, hakemusten räätälöinnissä, työhaastatteluihin valmistautumisessa ja työnantajien taustoittamisessa.

Interim-johtajuus tarjoaa yhden uuden väylän

Perinteinen vakituinen johtajatehtävä ei ole ainoa tapa jatkaa työuraa. Viivi Niemi esitteli tapahtumassa interim-johtajuutta eli määräaikaista johtamista yhtenä vaihtoehtona.

Interim-johtaja tulee yritykseen määräajaksi ratkaisemaan tiettyä tarvetta tai viemään muutosta eteenpäin. Työmuodon vahvuuksiksi Niemi nosti joustavuuden, mahdollisuuden keskittyä omaan asiantuntemukseen sekä vaihtelevat ihmiset, tiimit ja tilanteet.

Työmuodolla on myös kääntöpuolensa. Se edellyttää oman osaamisen myymistä, näkyvyyden ylläpitämistä ja jatkuvaa katseen suuntaamista seuraavaan toimeksiantoon. Työ voi olla myös yksinäistä.

Ristimäen mukaan juuri interim-johtajuuden kaltaisista uusista työllistymisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa. Monelle kokeneelle johtajalle työnhaku itsessään voi olla uusi tilanne, jos aiemmat tehtävät ovat löytyneet esimerkiksi suorahaun kautta.

– Johtajien ei ehkä ole tarvinnut aikaisemmin miettiä työnhakua samalla tavalla, koska hyvinä aikoina yhteydenottoja headhuntereilta on tullut. Nyt työnhaku on muuttunut, ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen on noussut ajankohtaiseksi, Ristimäki sanoo.

Pitkä kokemus voi olla vahvuus, mutta seuraava askel ei aina ole ylöspäin

Kokeneen johtajan työnhaussa on myös erityisiä haasteita. Pitkän johtajauran jälkeen uutta vastaavaa tehtävää voi olla vaikea löytää, mutta myöskään siirtyminen vähemmän vaativaan tehtävään ei välttämättä ole helppoa.

Korhonen nostaa esiin ajatuksen monihuippuisesta työurasta. Työuran ei tarvitse edetä suoraviivaisesti aina vaativampiin tehtäviin.

– Välillä voidaan olla johtotehtävissä, sitten tehdä jotain muuta ja myöhemmin palata taas johtotehtäviin. Osa johtajista myös haluaa tietoisesti etsiä vähemmän haastavia tai kuormittavia tehtäviä, Korhonen sanoo.

Myös avun vastaanottamiseen liittyvät asenteet ovat hänen mukaansa muuttuneet. Kokeneella johtajalla voi olla takanaan lukuisia rekrytointeja, mutta muiden hakemusten arvioiminen ei vielä tarkoita, että oman osaamisen sanoittaminen työnhakijana olisi helppoa.

Yksilöllisestä työhönvalmennuksesta onkin tullut suositumpaa myös johtajien keskuudessa. Valmentajan kanssa voidaan kartoittaa piilotyöpaikkoja, tarkentaa omaa osaamista ja kehittää työnhakuasiakirjoja.

Keski-Uudenmaan TE-palvelut tarjoaa kokeneille työnhakijoille myös tukea verkostoitumiseen sekä neuvontaa niille, jotka pohtivat yrittäjyyttä yhtenä työllistymisen vaihtoehtona.

”Ei se kokemus ole mihinkään haihtunut”

Tapahtumaan osallistuneelle Johanna Kemppiselle monet päivän teemoista ovat ajankohtaisia omassa elämässä. Hänellä on takanaan noin 40 vuoden työura markkinoinnin parissa. Kemppinen on johtanut markkinointia tunnettujen brändien kanssa. Pitkiin työrupeamiin on mahtunut muun muassa brändien rakentamista, yritysfuusioita ja työskentelyä sijoittajaomisteisessa yrityksessä.

Vajaa vuosi sitten Kemppisen työura sai uuden suunnan muutosneuvottelujen seurauksena. Alun perin hänen suunnitelmissaan oli jatkaa työelämässä vielä alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Nyt siihen on aikaa noin puolitoista vuotta.

– En ole päättänyt jäädä odottamaan puolentoista vuoden ajaksi eläkkeelle pääsyä. Kun osaamista ja kokemusta on paljon ja työelämä kiinnostaa edelleen, miksei sitä tarjoaisi työelämän käyttöön, Kemppinen sanoo.

Työnhakuun liittyy hänen mukaansa myös henkinen ristiriita. Suomessa on paljon nuoria työttömiä, ja Kemppinen kertoo pohtineensa, onko hänellä pitkän uran loppuvaiheessa oikeutta tavoitella työpaikkoja, joissa uransa alussa olevat voisivat saada ensimmäisiä mahdollisuuksiaan. Samalla hän kuitenkin tunnistaa, kuinka paljon annettavaa vuosikymmenten aikana kertyneellä kokemuksella edelleen on.

Kemppinen kuvailee itseään ennen kaikkea kehittäjäksi. Markkinoinnin johtamisen rinnalla häntä kiinnostavat markkinointiteknologia ja tekoälyn hyödyntäminen. Seuraava tehtävä voisi löytyä esimerkiksi yrityksestä, jossa päivittäinen tekeminen vie aikaa markkinoinnin pitkäjänteiseltä kehittämiseltä.

Myös interim-johtajuus herätti tapahtumassa kiinnostuksen.

– Tulin hakemaan ajatuksia siihen, voisiko interim olla jotain, mitä voisin tehdä. Sain myös hyvää tietoa siitä, miten headhuntereiden kanssa toimitaan silloin, kun headhunter ei soitakaan minulle, vaan minun pitää itse olla aktiivisempi osapuoli.

Pitkän työuran jälkeen työnhakukin on pitänyt opetella osittain uudelleen. Kemppinen kertoo, ettei hänellä ollut työnhaun alkaessa edes valmista ansioluetteloa. Parhaillaan hän käy työprofiilia käsittelevää verkkovalmennusta, jossa omaa osaamista ja seuraavaa suuntaa on käyty läpi aiempaa syvemmin.

– Olisi kiva päästä vielä oikeasti käärimään hihat ja tekemään. Ei se kokemus ole mihinkään haihtunut. Kun alkaa käydä läpi, mitä kaikkea oikeasti osaa, lista on valtava.

Juuri tällaisia uusia näkökulmia tapahtuman järjestäjät toivoivat osallistujien vievän mukanaan. Ristimäen ja Korhosen mukaan tavoitteena oli tarjota uusia ideoita, kasvattaa osallistujien verkostoja ja muistuttaa siitä, ettei muuttuneessa työmarkkinatilanteessa tarvitse etsiä seuraavaa suuntaa yksin.

– Haluamme, että osallistujille välittyy viesti siitä, että TE-palvelut ovat heitä varten ja haluamme auttaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä.