”Haluan rakentaa elämäni täällä” – Kyselyn tulokset tuovat esiin Keski-Uudenmaan kotoutumistyön onnistumisia ja haasteita

Keski‑Uudellamaalla toteutettu kotoutumisen kyselyn tulokset kertovat, että moni maahanmuuttaja on jo löytänyt turvallisen alun Suomesta. Seuraavaksi tarvitaan tukea erityisesti työhön, suomen kielen käyttöön ja pysyvän arjen rakentamiseen.

Toukokuussa 2026 Keski‑Uudellamaalla toteutettiin kotoutumisen laadullinen kysely, jonka järjesti Keski‑Uudenmaan työllisyysalue yhdessä alueen kuntien sekä oppilaitosten Keudan, Hyrian, Careerian ja STEP-koulutuksen kanssa. Vastauksia kerättiin palvelutoreissa, maahanmuuttajien palvelupisteissä ja kotoutumiskoulutuksissa. Mukaan saatiin lähes 240 vastausta – ihmisten omia kokemuksia arjesta, työstä ja tulevaisuudesta uudessa kotimaassa.

Turvallinen alku on jo monella totta

Suurimmat kieliryhmät olivat ukraina, arabia, farsi/dari, somali, thai ja venäjä. Erityisesti ukrainalaiset vastasivat aktiivisesti. Monen arkea kuormittavat sodan vaikutukset ja epävarmuus siitä, saako oleskelu Suomessa jatkua. Se tekee tulevaisuudesta raskaan, vaikka ympäröivä yhteiskunta koetaan turvalliseksi.

“Emme tiedä, voimmeko jäädä Suomeen. Meillä ei ole paikkaa, minne palata.”

Useimmille Suomi näyttäytyy turvallisena ja hyvänä paikkana elää. Vastauksissa toistuvat rauha, turvallisuus ja mahdollisuus aloittaa alusta. Monelle Suomi on jo paljon enemmän kuin tilapäinen paikka.

”Suomi on minulle onnellinen paikka. Siellä on luonnonkauneutta ja puhdasta ilmaa, luonnonvesiä ja kävelyretkiä metsissä. Se on turvallinen paikka olla.”

”Maa, joka antoi minulle uuden alun elämään.”

Työn ja suomen kielen puute hidastavat kotoutumista

Arki on monella jo asettunut uomiinsa. Lähiympäristö on tullut tutuksi, asiointi sujuu ja elämä etenee päivä kerrallaan. Yli puolet vastaajista kokee arjen sujuvan vähintään kohtalaisesti. Silti moni kokee, että tärkein askel on vielä ottamatta: työ.

Työ ei merkitse vastaajille vain toimeentuloa. Se merkitsee myös mahdollisuutta jäädä, kuulua ja rakentaa pysyvä elämä. Juuri tässä moni kuitenkin kokee olevansa jumissa: yli puolet pitää työnsaantia vaikeana tai erittäin vaikeana.

“On vaikeaa löytää työpaikkaa, vaikka haluan tehdä töitä.”

Halua ja motivaatiota löytyy, mutta tie työelämään jää usein epäselväksi. Monelle suurin este on kielitaito. Suomen kieli on keskeinen osa kotoutumista, mutta samalla se on monelle vaikein kohta. Noin puolet vastaajista kokee kielitaidon rajoittavan arkea tai työn saamista.

Suomen kielen osaamista pidetään poikkeuksellisen tärkeänä – tämä oli oikeastaan ainoa teema, jossa vastaajat olivat lähes yksimielisiä.Kukaan ei tuonut esiin, että suomen kieltä ei tarvittaisi tai ettei se olisi tärkeää. Päin vastoin, kielen merkitys tunnistetaan selkeästi kotoutumisen ja työllistymisen edellytyksenä.

”Olen huolissani kielimuurista ja työpaikan löytämisestä.”

Kieltä opiskellaan, mutta moni kokee, ettei sitä pääse käyttämään riittävästi käytännössä. Ilman käyttöä oppiminen hidastuu – ja ilman kieltä työelämään pääsy vaikeutuu.

Kohtaamiset ja osallisuus rakentuvat hitaasti

Arjen kohtaamiset ovat tärkeä osa kotoutumista, mutta niitä syntyy vielä liian vähän. Vähän alle puolella vastaajista on vähän tai ei lainkaan kontakteja suomalaisiin vapaa‑ajalla. Kohtaamiset tapahtuvat usein koulutuksessa, kaupassa tai viranomaisasioinnissa, mutta luonnolliset verkostot syntyvät hitaasti. Ilman niitä myös kieli, työnhaku ja osallisuus etenevät hitaammin.

Vastauksissa nousi esiin myös syrjintäkokemuksia. Suurin osa ei ollut kokenut syrjintää, mutta noin joka viides kuvasi yksittäisiä kielteisiä kokemuksia arjessa. Ne liittyivät esimerkiksi epäystävälliseen kohteluun palveluissa, työelämän tilanteisiin tai satunnaisiin kommentteihin julkisissa tiloissa. Vaikka kokemuksia on määrällisesti melko vähän, yksikin kokemus on liikaa.

Monelle elämä Suomessa on samaan aikaan turvallista ja epävarmaa. Reilu puolet kokee stressiä useista elämän osa‑alueista, kuten työstä, taloudesta tai tulevaisuudesta. Silti aineiston vahvin viesti on toivo: ihmiset haluavat rakentaa elämänsä Suomeen ja kiinnittyä nykyiseen paikkakuntaan. Noin neljä viidestä vastaajasta ilmaisee vahvan halun työllistyä ja kotoutua.

“Haluan oppia kieltä, saada työn ja rakentaa turvallisen kodin täällä.”

Keski‑Uudenmaan kysely piirtää kuvan tilanteesta, jossa tärkein perusta on jo olemassa. Turvallisuus on löytynyt, arki toimii ja halu jäädä on vahva. Seuraava vaihe on ratkaiseva: miten ihmiset pääsevät kiinni työhön, kielen käyttöön ja yhteisöihin. Kun nämä yhdistyvät, syntyy se, mitä moni vastaaja kuvaa yhdellä yksinkertaisella ajatuksella: pysyvä koti.

”Suomi on nyt kotini. Tunnen itseni tervetulleeksi ja arvostetuksi kaikkialla, minne menen. Tunnen itseni erittäin hyväksytyksi. Suomi osoitti minulle suurta vieraanvaraisuutta, eikä kyse ole paikasta, vaan ihmisistä. Ihmiset tekevät paikasta mahtavan. Rakastan Suomea.”

Lisätietoja

Zane Balode, erityisasiantuntija, zane.balode@keskiuudenmaantepalvelut.fi
Tarja-Tuula Raatikainen, palvelupäällikkö, tarja-tuula.raatikainen@keskiuudenmaantepalvelut.fi